Utajärven kotkakojut ja tukku julmetun hienoja siellä otettuja kuvia esitellään Jussi Murtosaaren kirjassa Luontokuvaajan Suomi – Capturing Nature in Finland. Ne siis piti testattaman, ja kun tekijälle pitää aina antaa mahdollisuus vastakommentteihin, Jussi oli mukana matkassa. Kolmas seurueemme jäsen oli intohimoinen lintuharrastaja, kuoromies Yrjö Kahila. Minulla on pitkä harrastajakuvaajatausta, mutta näihin herroihin verrattuna olen lintukuvaajana täysi aloittelija.

Kojuun pitää siirtyä täysin pimeällä, jotta kotkat eivät häiriinny. Lähdimme ajamaan Jyväskylästä puoli yhdentoista aikaan illalla, ja melkoisen lumimyräkän saattelemana olimme Utajärvellä vasta neljältä – suunnilleen viimeinen mahdollinen aika kojuun menemiseen maaliskuun lopussa. Alasaarelan Matti opasti meidät kojulle ja vei samalla uudet sapuskat kotkille kojun edessä olevalle aukiolle.

Utajarvi1
Lintuja odotellessa on hyvin aikaa pultata jalustapäät kuvausaukkojen alla olevaan lankkuun, kiristää kuvausaukkojen suojapussit vastavalosuojien ympärille ja laittaa kameran säädöt kuntoon. Otsalamppu on tässä(kin) vaiheessa hyödyllinen varuste.

Aamun sarastaessa paikalle tulevat ensin varikset. Pikkuhiljaa aukion reunoilla alkaa kierrellä korppeja. Pitää vaan malttaa mielensä objektiivin liikuttelun suhteen, kunnes ne ovat syömässä. Korppeja ei todellakaan parane säikyttää, koska äärimmäisen varovaiset kotkat eivät uskaltaudu syömään ilman tiedustelijoita.

Utajarvi2
Korpit ovat hyviä harjoittelukohteita kotkia odotellessa. Itse kuvasin tässä vaiheessa myös käpytikkaa, mutta kokeneemmat lintumiehet eivät sille silmäänsä lotkauttaneet.

Samoin kotkien ilmestyessä täytyy aluksi pitää objektiivit paikallaan. Jos käy tuuri ja on suunnannut lasinsa juuri oikean kelon latvaan, pääsee heti kuvaamaan. Kovin herkkiä suljinäänille kotkat eivät nimittäin ole. Kun lintu on päässyt rauhassa syömään, voi objektiiviakin alkaa liikuttaa. Yleensä kotka lentelee välillä läheisiin puidenlatvoihin ja käy sitten hakemassa lisäapetta: lentokuviin on useita mahdollisuuksia. Helppohan tuo kavereilla oli ammattilaseilla lentokuvia napsia, minulla niissä ei ollut kehumista. Selitys ei mennyt läpi, ja myöhemmin tehdyn käytännön testin perusteella Tamronin 150–600-millinen tarkentaa osaavan kuvaajan käsissä nätisti tuon tyyppisissä tilanteissa. Ehkä ongelma johtuikin käyttämästäni harrastajatasoisesta kuulapäästä, kavereillahan oli kiikut...

Utajarvi3
Syömässä olevaa kotkaa on helppo kuvata. Tässä 600-millisen kinokuvakulman tuotos; väljimpiin rajauksiin zoomini lyhyempi pää oli sopiva. Käyttökelpoinen yhdistelmä on myös n. 300-millinen jatkeella ja ilman. Jos haluaa käyttää kahta objektiivia, tarvitsee kaksi runkoa ja kaksi kuvausaukkoa – kesken kuvauksen objektiivia ei voi vaihtaa. Kahden kuvausaukon käytöstä kannattaa sopia etukäteen.

Kelitkin suosivat: välillä päästiin kuvaamaan reippaassa lumisateessa. Paikalla kävi myös nuorehko merikotka, mutta se ei tullut syömään. Ilmeisesti se pelkäsi isoa korppilaumaa sen verran, että teki vain muutaman matalalennon. Tietenkään ei uskaltauduttu siinä vaiheessa kuvaamaan, joten merikotkasta ei sitten saatu kuvaa kuin kauempana kuusenlatvassa istumassa.

Utajarvi4
Olimme sesongin viimeisiä asiakkaita, joten meidän ei tarvinnut odottaa pois lähtiessä pimeyden tuloa; saipahan otettua kuvan kojuista ulkopuoleltakin. Toisessa kuvausaukossa vasemmalta on muuten pelkkä objektiivin korvike. Kotkat eivät arkaile niin paljon uusia ulos työntyneitä tötteröitä, kun sellainen on aina jossakin aukossa.

Kaiken kaikkiaan reissusta jäi erittäin positiivinen kokemus: suosittelen. Tältä vuodelta kotkien kuvausmahdollisuus on Utajärvellä ohi, mutta Kuusamossa se saattaisi nopeasti toimien vielä onnistua. Utajärvellä ensi talven kuvaukset aloitetaan syyskuussa, Kuusamossa joulukuussa. Lisätietoja: http://finnature.fi/luontokuvaus/vuokrattavat-piilokojut/
 

Kiitämme
+ ergonomiaa: penkki, kuvausaukot ja katseluaukot tasan oikealla korkeudella
+ lämmitystä: helposti sisältä säädettävä kaasulämmitin
+ tarjoilua (kotkille, kuvaajilla omat eväät)
+ majoitustiloja: pitkä pehmustettu penkki ja pari makuupussia talon puolesta
+ sosiaalitiloja: käyttämässämme ”luksuskojussa” yksinkertainen toiletti kojun takana

Moitimme
– aikaista aamuherätystä