Euroopan sotahistorian dosentti VTT Markku Salomaan kirja Kylmän sodan toinen erä käsittelee kylmän sodan asenteiden ja asetelmien paluuta kansainväliseen politiikkaan. Ukrainan kriisi, sitä edeltänyt Georgian konflikti ja seurannut kehitys esimerkiksi Syyriassa osoittavat, että Venäjän ja Naton välinen jännite muistuttaa voimakkaasti vuosikymmenten takaista. Kyseessä on perusteos kaikille Suomen turvallisuudesta kiinnostuneille.
Kylman_sodan_toinen_era_Markku_Salomaa

























Kirja käsittelee 2010-luvun geopolitiikkaa perinpohjaisesti. Sen ymmärtämiseksi on tunnettava menneisyyttä: Yhdysvaltain idealismia toisen maailmansodan jälkeen, Neuvostoliiton suoraviivaisia valtapyrkimyksiä seuranneina vuosikymmeninä, ydinasetasapainoa ja esimerkiksi suomettumista selviytymisstrategiana.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei hyväksynyt lännen voittoa itäblokin hajotessa. Hän pitää Neuvostoliiton romahdusta historian suurimpana virheenä. Kolmannen kautensa alusta Putin on ryhtynyt kovin ottein korjaamaan tätä virhettä. Se on aloittanut kylmän sodan toisen erän.

Vladimir Putinin vuoden 2014 lopussa vahvistamassa Venäjän uudessa sotilasdoktriinissa voimankäytön ja nimenomaan ydinaseiden käytön kynnystä on alennettu. Nato on palautettu uhkakuvien kärkeen. Venäjä on testannut Georgiassa ja Ukrainassa Yhdysvaltain ja Naton interventiokynnystä. Vuoden 2015 aikana Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan myös Lähi-idässä.

Salomaa päätyy faktoin taustoitetussa analyysissään siihen, että mikäli Putin saa vielä neljännen kauden, kylmän sodan loppuerä nähdään joskus vuosina 2018-2024.
Ydinasepommikone
















Venäjä on harjoittanut ”tykkivenediplomatiaa” Itämerellä Tupolev TU-95 -pommikoneillaan.

Suomen ulkopolitiikan ohjeeksi Markku Salomaa tarjoaa lähentymistä lännen kanssa. Suomen geopoliittinen asema on täysin toinen kuin Itävallalla, Sveitsillä, Irlannilla ja Ruotsilla. Suomi ei yksinkertaisesti pysty enää rahoittamaan sellaisen armeijan ylläpitoa, jolla koko maan puolustus pystytään takamaan.

”Suomi sijaitsee Euraasian mannerlaatalla ja voi irrottautua Venäjän geopolitiikasta vain kytkemällä itsensä lännen geopolitiikkaan. Näiden väliin ei ole jäänyt tilaa kolmansille mahdollisuuksille, mitä Suomessa ei ole kyetty hahmottamaan.”

Keskustelussa vilahtelevaa ”Nato-optiota” ei todellisuudessa ole olemassa, eikä Natoon liittyminen ole välttämättä edes mahdollisuus sen jälkeen kun Suomi päätti heinäkuussa 2015 olla auttamatta Nato-maa Kreikkaa. Niinpä Suomen varmin mahdollisuus sotilaallisen avun saamiseen olisi kahdenkeskinen sopimus suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Lue myös Iltasanomien uutisointi kirjasta: Venäjä haluaa Suomen rannikon haltuunsa jo ennen täyttä kriisiä - "Ainakin Virolahdelta Hankoon". Voit tilata kirjan Docendo.fi-kirjakaupasta.
 
VTT Markku Salomaa on Euroopan sotahistorian dosentti, jolta Docendo on aikaisemmin julkaissut muun muassa teokset Puhutaan Natosta, Erikoisjoukot iskevät ensimmäisenä, lisäksi hän on ollut kääntämässä ja toimittamassa Aimo Ruususen kanssa Aleksander Suvorovin kirjaa Voittamisen taito – venäläisen sotataidon klassikko.