Kirja on jo viides versio Petterin suositusta InDesign Visual -oppaasta. Kunkin ohjelmaversion merkittävät uutuudet on aina käsitelty omina kohtinaan, ja niin nytkin mm. CC-ohjelmistojen hankinta/käyttöönotto, QR-koodien tekeminen, väriryhmät ja väriteemat sekä CC-kirjastot.

colour_theme_tool
Väriteemat on näppärä uusi ominaisuus, jolla on helppo poimia värejä InDesign-dokumentista tai kuvista ja varioida niitä. Paitsi InDesignin Swatches-paneeliin teemat voi lisätä Adobe Color -palveluun (entinen Kuler), jolloin ne ovat käytettävissä myös Photoshopissa ja Illustratorissa. 

Isompien uutuuksien lisäksi jokaisessa versiossa on ollut paljon pieniä parannuksia, jotka on mahdutettu kirjaan entisen asian oheen – ja laatikkoleikki on sitten CS6-versioon asti kirja kirjalta kasvanut ja kasvanut. Vaan nyt siitä on päästy eroon uuden taittomallin myötä.


Uudistin taittomallin n. vuosi sitten. Pitkään käytetty layout alkoi tuntua kuluneelta, ja vanhan mallin muokkaaminen EPUB-käyttöön olisi ollut tolkuttoman työlästä. Koska Elisa Kirja hyväksyy edelleen vain EPUB 2.0.1 -versiota (ja sama kelpaa myös Ellibsille), koko kirja kuvineen kaikkineen kannattaa tehdä yhteen ja samaan tekstiketjuun. Äkkiseltään tuntuisi, että se olisi Visual-tyyppisessä kirjassa hankalaa. Menihän siihen taittomallia hioessa aikaa, mutta nyt EPUB syntyy printtikirjan aineistosta muutamassa tunnissa.

ID_CC_aukeamat
Koko Visual-kirjan taitto on nykyisin yhdessä tekstiketjussa. Ketjusta puuttuvat vain tittelisivu, sisällysluettelo ja hakemisto, joita ei käytetä EPUBissa. Kaikki tekstimuotoilut tulevat kappale- tai merkkityyleistä, samoin ”laatikotkin”. Laatikoiden ylä- ja alalinjat on tietysti tehty Paragraph Rules -toiminnolla, mutta taustaväri – yllätys yllätys – alleviivauksena. Underline Options -määrityksistä vain sopivan paksuinen alleviivauslinja hailakalla gradientilla ja sille perusviivan siirto. 

Muuten taitto on aikaisempaa huomattavasti nopeampaa, mutta numeroitujen kohtien kuvitusta on hieman hitaampi muuttaa. Ne kun pitää ankkuroida tekstiin ryhmitettynä grafiikkana – jos sen jälkeen haluaa siirtää vaikkapa yhtä numeropalloa, ryhmä pitää ensin heittää leikepöydän kautta vaikka sivun viereen, purkaa ryhmitys, tehdä muutos ja sitten sama homma päinvastoin.


Kuten Visual-kirjoissa yleensäkin, Petteri teki työnsä suoraan taittoon. Näin vältytään pitkältä vekslaamiselta kirjailijan ja taittajan välillä, asiat kun eivät pelkkänä tekstinä miellettäessä tahdo heti asettua tämän tyyppiseen formaattiin. Tässä tapauksessa Petterillä oli siis lisähaasteena taittomallin muutos. Mikä on siinä mielessä hyvä asia, että kaikki aineisto prosessoitui uudelleen – sitä kun ei voinut noin vain siirtää uusiin tyyleihin. Esim. laatikoita on nyt vain yksi tai kaksi per aukeama, kun niitä ennen saattoi olla pahimmillaan tusinan verrankin.

Petterillä oli päätyössään melkoisen kiire talvi, mutta niin vain mies sai aineiston toimitettua sovitusti maaliskuun puolivälissä. Ja kysehän ei ole mistään pikkuhommasta. Visual-kirjan formaatti vaatii huomattavasti isomman työmäärän kuin saman paksuinen perinteinen kirja. Hieman kärjistäen Visuaaliin mahtuu sama sisältö kuin kaksi kertaa paksumpaan perinteiseen jenkkioppaaseen. Taustatyön määrä on kuitenkin sama, ja pelkistämisessä saattaa kulua jopa enemmän aikaa kuin tavalliseen tekstivoittoiseen formaattiin kirjoittamisessa. Samoin harjoitusten tekemiseen uppoaa uskomattoman paljon aikaa. Nyt kyseessä oli toki päivitys, mutta useamman viikon illat sekin lie Petterin kalenterissa täyttänyt.

Minä sitten jatkoin Petterin raakataitosta. Tämän tyyppiset hommat teen yleensä suoraan näytöllä; nytkään en tulostanut koko kirjaa kertaakaan. Ensin oikoluku ja toimintokohtien tarkistus ja sitten erillisenä työvaiheena taiton viilaus. Helppo projekti, ei tarvinnut sisällöllisesti mainittavaa remonttia. Mitä nyt Adoben CC-ohjelmien hankintasivusto oli muuttunut aika täydellisesti. Eniten muuttamani kohdat luin kaiken varalta vielä toiseen kertaan. Sisällysluettelon ja hakemiston tein luonnollisesti InDesignin toiminnoilla, ja sitten vaan Petterille tarkistukseen. Mieheltä tuli vielä useita hyviä huomioita, minkä jälkeen hyväksi havaituilla vakiasetuksilla painoon.

Kirjassa esitetystä CMYK-työnkulusta poiketen homma toimii meillä niin, että kuvat ovat viimeiseen asti RGB:tä, ja erottelu tehdään vasta paino-pdf:ää exportatessa. Valokuvausaiheisissa kirjoissa kuvat toki katsotaan ja säädetään CMYK-esikatselussa, mutta tässä käytettiin kaappauskuvia sellaisenaan. Prosessi on ollut Saarijärven Offsetin kanssa niin varma, että mentiin kymmenisen vuotta (= satoja kirjoja) kokonaan ilman vedoksia. Nyt kun sähköiset vedokset tulevat ikään kuin sivutuotteena, olen syynännyt ne kaiken varalta. Mutta ei niistä tässäkään tapauksessa mitään löytynyt, joten annoin painoluvan saman tien. Kun kirjalla ei ollut mitään erityistä kiirettä (julkistustilaisuutta tms.), painossa meni normaalit nelisen viikkoa.

Tähän kirjaan tein poikkeuksellisesti myös kannen. Tai oikeastaan valkkasin kuvan ja sijoittelin sen ja tekstit. Kannen layout on Piskosen Samin, ja siihen ollaan edelleen tyytyväisiä.

Kun aikaa ennen syksyn projektien ruuhkautumista jäi, tein kirjan EPUBinkin itse. Kun niitä harvakseltaan tekee, miettimistä riitti: eipä mennyt lähellekään edellä hehkuttamaani muutamaan tuntiin… Mutta kohta pitäisi EPUBinkin olla jaossa isommissa sähkökirjakaupoissa. EPUBin tekoon kirjassa on ohje, jolla pääsee hyvin alkuun (sekä uudelleenjuoksuttuva EPUB 2.0.1 että kiinteän asettelun EPUB 3.0). Lisäohjeistusta uudelleenjuoksuttuvan EPUBin tekemiseen löytyy vaikkapa Elisa Kirjan sivuilta, alareunan Kustantajille-linkin takaa.

ePub
Visual-kirja taipuu kohtuullisen hyvin uudelleenjuoksuttuvaksi EPUBiksi, mutta kuvien kanssa ryhmitetyt tekstit tulevat rasteroituna. Aineisto ei siten kovin hyvin sovellu kännykällä luettavaksi (ainakaan ilman lukusoftan zoomausmahdollisuutta), mutta tabletille se on omiaan.

Taitonviilauksesta, kannesta ja EPUBista huolimatta tämä oli minulle kevyt projekti. Sen mitä noissa jutuissa oli lisätyötä verrattuna keskimääräiseen projektiin, säästin ohjausvaiheessa. Uuden kirjailijan ohjaamiseen ennakkoaineistojen tarkistamisineen ja kommentointikierroksineen menee helposti kymmeniä tunteja. Mutta kun Petterin kanssa on tehty jo yli tusina kirjaa, mies ei paljon ohjausta kaipaa. Tässäkin Petteri teki päätökset lisäyksistä ja muutoksista itsenäisesti; etukäteen oli määritelty vain maksimisivumäärä.


CS6-kirjaan verrattuna sivumäärä jopa hieman väheni. Tämä onnistui siirtämällä käyttöliittymän ja värinhallinnan esittely nettiin. Ilmaisen Adobe CC 2014 – käyttöliittymä ja värinhallinta -pdf:n saat ladattua täältä.