Suomalaisten ammattiluontokuvaajien visuaalinen puheenvuoro

Suomalainen maisema – Saaristo 



Saaristo -kirjan lehdistökuvia:
Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan kirjan esittelyä käsittelevissä yhteyksissä. Kaikki oikeudet pidätetään. Valokuvaajan nimi on mainittava julkaisun yhteydessä, mikäli se on kuvan yhteydessä. Kysy isokokoisia kuvia erikseen, riikka.kayhko@docendo.fi.


Saaristo



Saaristo

 

Näkymä Kymenlaakson saaristoon. Kotka Mussalo, 5/2013. Arno Rautavaara

 

Saaristo


Hiidenkirnut ovat syntyneet mannerjään sulamisvesivirtojen koskipaikkoihin tai rantakirnuiksi aallokon pyörittämien kivien hiomina, kuten tämä Saaristomeren itälaidalla sijaitseva monimetrinen laakea muodostuma. Vain harvat hiidenkirnut ovat näin isoja, tavallisimmin ne ovat läpimitaltaan puolesta metristä metriin.

Kemiönsaari, Jungfruholmen, 7/2014. Jukka Palm


Saaristo


Merellinen Helsinki kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Etualalla on Carl Ludvig Engelin suunnittelema empirekeskus tuomiokirkkoineen. Eteläsataman takana näkyvät Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari sekä kauimpana horisontissa Isosaari ja Kuivasaari.

Helsinki, 11/2010. Hannu Vallas

 

Saaristo

 

Maakalla ja siitä neljän kilometrin päässä oleva Ulkokalla ovat vanhoja kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia, joilla on enimmillään elänyt yhteensä yli 300 henkeä. Nykyään kareilla asutaan enää kesäisin. Maakallaan järjestetään venekuljetuksia Kalajoelta. Pieni puukirkko valmistui vuonna 1780.

Kalajoki, Maakalla, 7/2014. Kari Auvinen

 

Saaristo

 

Talvinen myrskypäivä uloimmassa saaristossa.

Parainen, Utö, 1/2009. Tuomas Heinonen

 

 Saaristo

 

Sulan laivaväylän jäälautat, havumetsäiset saaret ja tummanpuhuva taivas luovat lähes mustavalkoisen maiseman, jota vain linjataulu ja merimerkki varovaisesti värittävät.

Kemiönsaari, Holma, 2/2008. Markku Saiha

 

Saaristo

 

Loppukesä tuo mukanaan lämpimät, pimeät illat ja näyttävät ukonilmat.

Raasepori, Farfargrund, 8/2014. Benjam Pöntinen

 

Saaristo

 

Jurmo on edelleen elävä ulkosaaristokylä, vaikka väki onkin vähentynyt. Suositussa retkeilysaaressa on myös Saaristomeren kansallispuiston luontotupa ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen lintuasema.

Parainen, Jurmo, 2/2011. Raimo Sundelin

 

 Saaristo

 

Hyljekannat ovat nousseet aallonpohjasta. Vähäisen metsästyksen vuoksi hylkeet ovat tulleet varsin pelottomiksi ja uskaltautuvat yhä herkemmin samoille apajille ihmisten kanssa.

Parainen, Korppoo, 5/2007. Seppo Keränen

 

Saaristo


Söderskärin majakkasaarella on monivaiheinen historia. Aikanaan siellä ovat asuneet majakanvartijat ja luotsit. Vuosikymmenten ajan saarilla tehtiin kansainvälisesti merkittävää riistantutkimusta. Viime vuodet yksityinen matkailuyrittäjä on tuonut ihmisiä tutustumaan majakkavanhukseen.

Porvoo, Söderskär, 5/2011. Mauri Leivo

 

Saaristo

 

Kajakki on merikelpoinen kulkupeli, jolla voi kuljettaa mukanaan usean päivän retkivarustuksen. Kun pohjan alle ei tarvita vettä kuin muutama senttimetri, rantautua voi minne vain.

Saaristomeri, 7/2009. Tea Karvinen

 

Saaristo


Rakkolevä on koko Itämeren ekosysteemin avainlajeja. Sen muodostamat ”metsät” tarjoavat elintilan lukuisille eläinlajeille. Rakkolevä on kärsinyt meren rehevöitymisestä, ja sen määrät ovat vähentyneet hälyttävästi.

Kökar, 7/2011. Markku Tano


Saaristo


Merikotka on Suomen suurin petolintu, sen siipiväli voi olla 2,5 metriä. Nopeasti runsastuneena ja kookkaana lajina merikotkasta on tullut jokapäiväinen näky saaristossa liikkujalle.

Rauma, 5/2014. Raimo Sundelin

 

Saaristo


Svedjehamnin venesataman viereisestä lintutornista avautuu hieno panoraama Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Nopean maankohoamisen vaikutukset maisemaan näkyvät havainnollisesti.

Mustasaari, Björköby, 8/2014. Kari Auvinen