Suomi vahvisti sopimuksen laivojen painolastivesien käsittelystä 8 syyskuuta 2016. Suomi teki historiaa. Maailmanlaajuinen sopimus astuu nyt voimaan kun se vihdoin kattaa 35 prosenttia maailman kauppalaivastosta. Suomen tuoma pieni lisäys riitti nipin napin ylittämään tuon rajan. 


Keväällä ilmestynyt kirja "Jättiputkesta citykaniin - vieraslajit Suomessa" (Docendo 2016) *) on ajankohtaisempi kuin koskaan: Suomen vieraslajilaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Kirja on tuhti tietopaketti. Siinä kerrotaan haitallisista ja hyödyllisistä vieraslajeista maalla, merellä ja sisävesissä.

Vuoden vieraslaji

Laivojen matkassa ja etenkin painolastivesien mukana ovat maahamme tulleet monet julkisuuden otukset, kuten koukkuvesikirppu ja liejutaskurapu. Viimeksi on erityisesti Saimaan vesistössä kohahduttanut "suurenmoinen sammaleläin" eli Pectinatella. Tästä amerikkalaisesta lölleröstä tuli mediassa "vuoden vieraslaji", vaikka sillä ei ole vielä edes suomenkielistä nimeä.

koukkuvesikirppu
Koukkuvesikirppu on oudon näköinen äyriäinen, joka saalistaa muita planktoneläimiä peräkoukkunsa avulla. 
Kuva: Soili Saesmaa (muokannut Eija Rantajärvi)

Lisää vieraslajeja on tulossa. Kirjassa kerrotaan muutamasta lurkkijasta, jotka ovat melkein Suomen rajoilla. Ilmaston lämmetessä ne löytävät tiensä meillekin. Kaikki lurkkijat eivät toki ole ihmisen mukana kulkeutuvia vieraslajeja. Sakaaliakin voidaan odottaa saapuvaksi. Se on kuitenkin levittäytymässä omin voimin, ei siis vieras- vaan tulokaslaji.

*) Kirjailijoiden yhteystiedot
Maiju Lehtiniemi (Suomen ympäristökeskus), maiju.lehtiniemi@ymparisto.fi, 0295-251356
Petri Nummi (Helsingin yliopisto), petri.nummi@helsinki.fi, 050-4334626
För svenska medier: Kontakta Erkki Leppäkoski (Åbo Akademi), eleppako@abo.fi; 0405955488