Tarjous

Sloboa stadissa – Stadin slangin etymologiaa (Heikki Paunonen)

Saatavuus: Varastossa

Normaalihinta: 39,90 €

Tarjoushinta 31,90 €

  • Ilmestymisvuosi : 03/2016
  • Kirjailija : Heikki Paunonen
  • Kustantaja : Docendo
  • ISBN : 978-952-291-239-8
  • Sivuja : yli 500 sivua
  • Sidosasu : Sidottu

Kuvaus

Lisätiedot

Tuhti tietoteos kertoo kiinnostavasti stadin slangisanojen alkuperää ja historiaa.

Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana.

Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvatšuikka päässä.

Osa sanoista, kuten tšubu, tšaikkari ja tširinga, on jo kadonnut kielestä. Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa.

Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat droškineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi tšaijuksi ja tšaikaksi.

Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mukana on myös muista kielistä tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta.

Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle.

Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen.

Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ”Slangiprofessori” Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.

Arvostelut

"Virallisesti Sloboa Stadissa on etymologinen sanakirja, mutta yhtä hyvin teosta voi luonnehtia kulttuuri- ja sosiaalihistoriaksi, tai vaikkapa ajankuvaksi. Paunonen kirjoittaa toisinaan pitkästikin yksittäisten sanojen taustoista. Hänen selvityksistään rakentuu palapeli niin venäläisestä Helsingistä kuin venäläisestä Suomestakin." Helsingin Sanomat 1.4.2016, Antti Majander

"Emeritusprofessori Heikki Paunonen esittää stadin slandin venäläisen perinnön uudessa kirjassa Sloboa stadissa – Stadin slangin etymologiaa (Docendo). Paunosen mukaan stadin slangissa on noin 500 venäläisperäistä sanaa, jos kaikki sanan johdokset luetaan mukaan." Iltasanomat 2.4.2016, Seppo Varjus

"Sanojen etymologia eli alkuperän selvittäminen on mielenkiintoista salapoliisityötä. Heikki Paunonen on tehnyt valtavan työn etsiessään slangisanoille historiallista taustaa. Monta kertaa tutkija myöntää, että lopullista totuutta sanan alkuperästä ei voi jäljttää, koska mahdollisia vaihtoehtoja on niin monta. Paitsi että kirjan sanojen selitykset ovat mielenkiintoisia sellaisenaan, on kirja myös hyvä muistutus siitä, että historia on myös tavallisten ihmisten historiaa. Tavalliset ihmiset ovat jättäneet meille sanojen muodossa valtavasti muistoja menneisyydestä. Paunonen on taidokkaasti pystynyt kaivelemaan tuota historiaa esille." MTV:n blogi Lukemattomia kirjoja

"Heikki Paunoselle Stadin slangi on sydämen asia. Hänen tuorein kirjansa käsittelee slangin sanojen alkuperää." Metro 13.5.2016, Pauli Jokinen

"Hauskoja ovat myös lainasanat, jotka ovat aivan tavallista suomea, mutta joista on venäjän vaikutuksesta tullut omanlaisiaan slangisanoja. Näitä piilovenäläisiä sanoja ovat esimerkiksi kalanpyydystä tarkoittava katiska, jolla on stadin slangissa 1920-luvulta lähtien ollut eri aikoina erilaisia merkityksiä." Helsingin Uutiset 1.4.2016, Jari Pietiläinen

"Ihmettelen omaa innostustani uuteen kirjalöytööni. Luen sitä yhtä hanakasti kuin aikoinaan poikien seikkailukirjoja. Professori Heikki Paunonen osaa asiansa." Turun Sanomat 20.5.2015, Jorma Ahomäki

"Tällaiselle karjalan murteella puhuvassa perheessä ja suvussa lapsuutensa, stadin slangia nuoruudessaan snaijaavalle bailumestoissa dongareissa hipannelle sussulle, sittemmin kirjakieltä duunimestoissaan viljelleelle pumaskoita pyöritelleelle friidulle sekä sanoista ja sanonnoista ynnä niiden alkuperien jäljittämisestä kiinnostunelle baabuskalle tämä hauskasti ja innostuneesti koottu teos on paitsi nuoruusmuistoihin viskaava buli pruju myös varsinainen kultakaivos & ehtymätön aarreaitta; loistoteos!!" Mummomatkalla.blogspot.fi

"Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen." Faktori 15.5.2016

"Mielestäni juuri monet esimerkkilauseet tekevät kirjasta kirjasta mielenkiintoisen." Rakennusinsinööri 3/2016

>> Haastattelu: Yle venäjänkieliset uutiset 2.4.2016

Kirjailija

Heikki Paunonen

Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ”Slangiprofessori” Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.

Lue lisää

Kommentit

Voisit mahdollisesti olla kiinnostunut seuraavista tuotteista